JP-Studiokeramiikan työnjälki kelpaisi Alvar Aallollekin
Niitä ei erota, ei, vaikka yrittäisi katsoa kuinka tarkasti. Alvar Aallon suunnittelemassa Helsingin Sähkötalon julkisivussa on 15 keraamista uusiolaattaa Lapinlahdelta.
Jari Puttonen, lapinlahtelaisen J-P Studiokeramiikan keraamikko ja yrittäjä on valmistanut tummat, kiiltäväpintaiset laatat käsityönä.
”Kourumaisen muodon teko ei ollut kovin vaikeaa, mutta löysin juuri oikean lasitesävyn vasta lähes 40 värikokeilun jälkeen. Suojelukohteissa mikään sinnepäin ei käy.”
Hän sai tilauksen kaksi vuotta sitten ja valmistui viime vuonna. Rakennus toimii nykyisin Helsingin Energian, Helenin pääkonttorina.
Kokemusta yli 30 vuotta
Studiokeramiikan juuret ovat Siilinjärvellä, minne Puttonen perusti ensimmäisen pajansa 1988.
” Työskentelin valmistumiseni jälkeen päätoimisena taideaineidenopettajana kansalaisopistossa Siilinjärvellä, mistä sain myös työtilat. Kun minulta tilattiin toinen ehtoollisvälineistö toiseenkin kuopiolaiseen seurakuntaan, alkoi oma firma pyöriä mielessä.”
Studiokeramiikka muutti 1990-luvun alussa Lapinlahden vanhaan meijeriin, missä toimii yhä.
Yritys sai toiminnalleen vakautta suuresta sylkikuppitilauksesta. Hammashoitoloissa käytettäviä, keraamisia sylkikuppeja tehtiin parhaimmillaan omalla tuotantolinjalla 40 kappaletta viikossa lähes 10 vuoden ajan. Viimeinen erä lähti Lapinlahdelta kymmenisen vuotta sitten.
Alihankinta- ja tilaustyöt ovat olleet aina tärkeässä roolissa Studiokeramiikan liiketoiminnassa. Yrityksen omien tuotteiden osuus on vain noin 20 prosenttia kaikesta, mitä Puttonen yrityksessään tekee.
”Pidin viimeisen näyttelyni Lapinlahden taidemuseossa 1996. Sen jälkeen minulla ei ole ollut intohimoa näyttelytouhuihin. Aika ei riitä taiteiluun. Keskityn mieluummin muuhun.”
Muu tarkoittaa Puttosen tapauksessa paitsi tilaustöiden, kuten astiasarjojen, valaisimien ja koriste-esineiden, mutta myös työkalujen ja valumuottien valmistamista muille. Tuotekirjo venyy käsintehdyistä yksittäiskappaleista teollisin menetelmin valmistettaviin suursarjoihin.
Korupuita ja sirottimia
Studiokeramiikan vahvuus on, että siellä voidaan tehdä tuote alusta loppuun mallisuunnittelusta mallinnukseen ja koetuotannosta lopulliseen tuotantoon, tai vain näistä jotain.
Hän on tehnyt ja tekee yhteistyötä monien nimekkäiden muotoilijoiden kanssa. Esimerkiksi Eero Aarnion Saurumille suunnittelemat Korupuut sekä Plastexille mustavalkoiset suola- ja pippurisirottimet on valmistettu Lapinlahdella. Kohta myös monissa Pizza Hutin toimipisteiden katossa on Mikko Laakkosen suunnittelemat, Puttosen pajassa valmistetut valaisimet. Hän on valmistanut myös Suku Parkin suunnitteleman, 12-osaisen astiaston.
Jatkuvaa tuotekehitystä
Puttonen kehitellyt ja kehittelee koko ajan laboratoriossaan erilaisia lasitteita posliinivalu- ja kivitavaramassoille.
”Minulle on tärkeää, että voin polttaa tuotteet energiaystävällisesti alemmassa tuotantolämpötilassa sulavilla lasitteilla laadusta tinkimättä. Kivitavara poltetaan tavallisesti 1230-1250 asteessa. Tuotekehitykseni ansiosta sain laskettua polttolämpötilan 1170 asteeseen.”
Puttosella on pajassaan kolme uunia. Kun poltto on päällä, lämpötila nousee ketterästi katonrajassa yli 40 asteeseen.
Puttonen innostui valumuotoista, työkaluista ja massaseoksista harjoitteluaikanaan Arabialla.
”Sieltä sain kaiken opin siihen, mitä teen. Onneksi en aikoinaan ottanut Arabialta tarjottua työnjohtajan paikkaa. Työtä ei olisi, sillä valmistusta ei Suomessa enää ole.”
Kun Puttonen aloitti opintonsa, keramiikka-ala oli huippusuosittu, ja pajoja putkahteli kuin sieniä sateella. Hänen oma opinahjonsa, Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos eli nykyinen Savonia lopetti keraamikkojen koulutuksen Kuopiossa kuusi vuotta sitten. Hän ehti työskennellä useita vuosia siellä myös opettajana. Keraamikkoja koulutetaan toisella asteella Suomessa enää vain Forssassa HAMkin alaisuudessa.
”Tämä on dinosaurusten ammatti. Uusia tekijöitä ei juuri enää tule.”
Puttosen suunnittelema Pot-uunipata on pysynyt tuotannossa melkein alusta asti. Sarja on kasvanut kolmeen eri kokoon. Värivaihtoehtoja on yhdeksän.
”Potin muoto sai alkunsa kuopiolaisen Heimosen kukkakaupan joulukukka-asetelmien astioista. Käytin sitä ensin itse uunivuokana ja kehitin siihen sitten kannen. Voin taata, ettei mikään tartu padan pinnoitteeseen. Jos tarttuu, lupaan tulla pesemään sen puhtaaksi. Vielä ei ole tarvinnut lähteä.”
Muoto löytyi karhunkynnestä
Bacecamps Oulangan 60-paikkaisessa ravintolassa Oulangan kansallispuistossa on käytössä Puttosen suunnittelema, karhunkynnestä muotonsa ammentanut astiasto.
”Ne taitavat olla aika pidettyjä, sillä joka vuosi sieltä varastetaan sata olutuoppia ja kahvikuppia.”
Yksi Puttosen uusimmista yhteistyökumppaneista on tamperelainen Good Guys kombutshapanimo, minne hän valmistaa suunnittelemiaan hapatusruukkuja sekä teekuppeja.
Puttosen keramiikka on levinnyt myös maailmalle. Hän teki esimerkiksi YIT:lle 1 500 mainosmukia kaikkiin yhtiön Euroopan ja Pohjoismaiden toimipisteisiin.
Keramiikan teko vaatii voimia. Hän on urakoinut käsin esimerkiksi 10 000 uusiotiiltä ja 70 eri kokoa olevaa askellaattaa, mitkä painavat kukin 6-7 kiloa.
”Tämä työpaikka käy mainiosti kuntosalista.”
Teksti: Vuokko Viljakka
Kuvat: Timo Hartikainen
