Vaikuttavuus

Kohtaaminen huipulla onnistui mainiosti myös verkossa

Taide, tiede ja osuustoiminta rakentavat yhdessä parempaa tulvaisuutta

Suomi on maailman osuustoiminnallisen maa. Meillä on seitsemän miljoonaa osuuskunnan jäsenyyttä ja keskinäistä osakkuutta. Yhdeksän kymmenestä kotitaloudesta on osuuskunnissa mukana.

Osuuskunnissa on valtava voima, melkein me kaikki suomalaiset. Kohtaaminen huipulla -tapahtuma herätteli äskettäin ajatuksia, kuinka osuustoiminta voitaisiin valjastaa tieteen ja taiteen rinnalla ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Savonia-ammattikorkeakoulun, Luova Veto! -hankkeen, Itä-Suomen yliopiston, taideyliopiston, Taiteenedistämiskeskuksen sekä lukuisten muiden kumppanien Kohtaaminen huipulla -tapahtuma järjestettiin nyt kolmannen kerran. Tämän vuoden tapahtuman pääyhteistyökumppanina oli Osuustoimintakeskus Pellervo.

Parhaat ideat syntyvät kasvotusten

Kohtaaminen huipulla on tieteen ja taiteen epävirallinen törmäyskurssi. Tapahtuman taustalla on tavoite löytää taiteen sekä tieteen avulla ja niitä yhdistämällä uusia keinoja parempaa tulevaisuuteen.

Tapahtuma on koonnut aiempina vuosina, 2017 ja 2019 nimensä mukaisesti asiasta innostunutta ihmisiä huipulle eli Kolin kansallismaisemiin. Koronaepidemia siirsi tapahtuman tällä kertaa verkkoon.  Liki 60 tulevaisuusajattelusta kiinnostunutta osallistui kolmituntiseen webinaariin 25. kesäkuuta.

Webinaari pohjusti tulevaa kohtaamista Kolilla. Jos olosuhteet sallivat, tapahtuman toinen osa, kaksipäiväiset työpajat pidetään Kolilla kesäkuun lopulla ensi vuonna.

”Uudet näkökulmat ja parhaat ratkaisut ongelmiin syntyvät, kun ihmiset tapaavat kasvotusten kevyessä ja epämuodollisessa tapahtumassa.

Kohtaamisia huipulla toteutui tänä vuonna virtuaalisesti. Savonia-ammattikorkeakoulun Jyri Wuorisalo ja kumppanit eivät siis päässeet Kolille. Wuorisalo kiipesi kuitenkin kuvaan Kuopion huipulle, Puijolle. Kuva: Timo Hartikainen

Kolin huippu on siihen todella innostava paikka”, sanoo Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jyri Wuorisalo.

Aiemmat tapahtuvat ovat poikineet muun muassa ilmastokonserttisarjan Pielisen alueelle, missä yhdistyivät musiikki ja tieteelliset puheenvuorot.

”Me olemme osuustoiminta”

Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu muistutti avauspuheenvuorossaan, että osuuskuntaliike alkoi yhtenäistää suomalaisia jo yli sata vuotta sitten.

”Missä tarvitaan arvoyhteensopivuutta, sinne tarvitaan osuuskunta. Me olemme osuustoiminta ja meillä on käsissämme avaimet uuden luomiseen. Meillä on mahdollisuus kääntää kehitys taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Sen edellytys on älykkyyden, luovuuden ja laumassa toimisen yhdistäminen.”

Karhu korosti, että tieteen tarjoamat faktat ja muutokselle tilaa sekä välineitä luova taide vievät asioita eteenpäin. Voimavaroja muutokseen tarjoaa puolestaan arvopohjainen yhteisö.

Ennakoinnin professori Teppo Hujala Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden laitokselta kehotti pysymään valppaana ja innostumaan arkiajattelusta.

”Vain yksi tulevaisuus toteutuu. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen on kuitenkin monta polkua. Ratkaisut löytyvät usein rajapinoilta. On tärkeää saada kaikki yhteisen tavoitteen taakse ja uskomaan, että pärjäämme yhdessä”, hän sanoi.

Toivoa on, jos toimitaan heti

Ilmastokonsultti Sini Harkin tärkein viesti oli, että voimme tehdä paljon seuraavien viiden, kymmenen vuoden aikana paremman tulevaisuuden eteen.

”Arvoja ei voi muuttaa informaatiolla, vaan kokemuksella. Suomessa ja Euroopassa on ollut iso ilmastoherääminen, sillä ilmastonmuutoksen tuomat asiat ovat muuttuneet monille henkilökohtaisiksi. ”

”Jos ilmasto jatkaa lämpenemistään, elämme vuosisadan lopussa aivan eri maailmassa kuin nyt. Emme voi jäädä enää odottamaan, emmekä jättämään nuoria yksin ajatuksineen. Meidän on autettava ihmisiä jo nyt tekemään asioita eri tavalla.”

Osuustoiminnan kattojärjestö Cooperatives Europen hallituksen jäsen, professori Anu Puusa nosti esiin osuustoiminnan sosiaalisen päämäärän liiketoiminnan rinnalla.

”Osuuskunnissa omistetaan, hallinnoidaan ja hyödynnetään yhdessä. Voimme siis ohjata yhdessä varoja myös kestävään kehitykseen. ”

Ilmakehätutkija, akateemikko Markku Kulmalan mukaan ymmärrykseen tarvitaan paljon dataa, mutta silti ilmakehän tulevia muutoksia ei vielä varmuudella tiedetä. Hän kannusti siksi kuulijoita tulokselliseen hölmöläisyyteen.

Biotaiteen läänintaiteilija Antti Tenetz toi webinaariin taiteen näkökulman. Taide ei anna hänen mukaansa välttämättä aina uusia vastauksia, mutta voi avata uusia ovia ymmärrykseen.

”Taide toimii usein kuumemittarina suurissa, yhteiskunnallisissa muutoksissa”, hän kiteytti.

Kohtaaminen huipulla -luentoja, kuvia ja videoita on koottu ja kootaan lisää tapahtuman omille sivuille osoitteeseen https://kohtaaminenhuipulla.fi/

Teksti: Vuokko Viljakka

Kuva: Timo Hartikainen