Mihin taidetta tarvitaan organisaatioissa?

Ihmiset tarvitsevat taidetta voidakseen kuvitella uuden maailman (Joutsenvirta & O. Salonen 2020)

Joutsenvirran & O. Salosen (2020) mukaan uudenlaista maailmaan hahmoteltaessa varman päälle tekeminen väistyy kokeilukulttuurin tietä. Ihmiset oppivat toiminnan kautta syntyvästä kokemuksesta, jonka muotoilu, taide ja luovat alat voi mahdollistaa. Tulevaisuus ei rakennu menneisyyden varaan, vaan niiden arvojen ja tarkoitusten perusteella, jotka kestävät kriittisen tarkastelun. Laajemmaassa tiedonkäsityksessä ja kokeilukulttuurissa tietäminen lähestyy taidetta. Siinä missä tiede pilkkoo, taide avaa, yhdistää ja näkee kokonaisvaltaisesti. Taide myös pystyy hyödyntämään useita tietämisen tasoja samanaikaisesti. Taide ja luovat menetelmät auttavat samaistumaan oman kuplan ulkopuolelle. Uudet ideat syntyvät yllättävillä ulkokehillä ja rikkaruohoina välimaastoissa. (Joutsenvirta & O. Salonen 2020.)

Taide mahdollistaa rikastavan vuorovaikutuksen. Vuorovaikutus, epävarmuuden hyväksyminen ja jakolinjoista luopuminen ovat kaiken ytimessä. Mitä vähemmän jakolinjoja on, sitä rikastavampaan monikulttuurienvälinen yhteistyö ja kehittäminen voi olla. Eettisyyden merkitys korostuu, kun ollaan tekemisissä epäselvien ja monimutkaisten asioiden kanssa. Tulevaisuuden tekeminen edellyttää luovuttamattomien tosiasioiden tunnistamista ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista. Ratkaisujen vaikuttavuus syntyy toiminnasta, jossa haasteita lähestytään erilaisista näkökulmista, huomioidaan monenlaiset riippuvuussuhteet, voimavarat ja kokemusmaailmat sekä kultivoidaan syntyvää kollektiivista viisautta. Yhteisäly vahvistuu kohtaavassa läsnäolossa (empatia) ja rikastavassa vuorovaikutuksessa, jossa ollaan aidosti avoimia erilaisille kokemuksille ja tulkinnoille. Astutaan toisen saappaisiin ja suunnataan ajatus asioiden välisiin kytköksiin. Tämä synnyttää yhteisen halu katsoa syvälle ja kauas. (Joutsenvirta & O. Salonen 2020.)

Kokemuksellisuudella on entistä suurempi rooli, kun pyritään lisäämään tuntoa elämän aineellisiin sekä henkisiin ehtoihin sekä ylitettäessä kahtiajakoja. Asiat merkityksellistyvät, jos ihmisen suhde on niihin kokemuksellinen. Tunteissa ja kehon viisaudessa virtaa pehmeä luovuus, jossa rohkaistutaan hitaaseen ja sumuiseen ajatteluun, avaudutaan ja aletaan sitä kautta havaita jotain uutta. Kokemuksellisen ja intuitiivisen tiedon raja on häilyvä. Yhteistä näille tiedon lajeille on juurtumisen ihmisen kehollisuuteen. (Joutsenvirta & O. Salonen 2020.)

Luova ja taiteellinen toiminta auttaa ymmärtämään muodottomia, vaikeasti hahmotettavia ja muuttuvia ilmiöitä. Taiteen mahdollistama todellinen todellisuus ja suora kokemus vapauttaa yhdestä oikeasta totuudesta. Tällaisessa toiminnassa yhteisöjen muutoshaaste kiteytyy siihen, kyetäänkö luopumaan vallasta sekä edusta ja avautumaan tasa-arvoisempiin suhteisiin perustaville systeemisille toimintatavoille. (Joutsenvirta & O. Salonen 2020.)

Referoitu lähteestä: Joutsenvirta, M. & Salonen, A. O. 2020. Sivistys vaurautena. Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa. Basam Books

(edit. Laura Pakarinen)

Lue lisää tulevaisuuden tekemisestä: https://www.sitra.fi/arkisto/?search_term=tulevaisuus

Tulevaisuuden tekijän työkalupakki: https://www.sitra.fi/hankkeet/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupakki/#vaihe-1-trendit-ja-signaalit</